RISTOLA-YHTEISÖN PERUSTAMINEN
Ewald Hess (1941-1994) saapui Saksasta Ruotsin kautta Suomeen 1963. Ewald valmistui kultaseppämestariksi ja hän hallitsi hyvin kädentaidot. Suomessa hän tapasi tulevan vaimonsa Pirjon ja heidät vihittiin 1968. Ewald kiinnostui kehitysvammaisten opettamisesta ja näki heidän mahdollisuutensa ja luovuuden. Ewaldin lisäksi myös Pirjo kiinnostui hoitopedagogiikasta ja he kävivat tutustumassa Lahdessa sijaitsevaan Sylvia-kotiin ja olivat pian siellä töissä. Molemmat kävivät hoitopedagogisen seminaarin.
Vuonna 1979 Ewald ja Pirjo muuttivat Helsinkiin, jossa Ewald meni opettajaksi Marjatta-kouluun. Siellä syntyi ajatus uudenlaisesta yhteisömuotoisesta työnopetuksesta. Lähtökohtana oli koulun oppilaiden huoltajien huoli siitä, mitä koulunsa päättäneille nuorille tapahtuu. Uudenlainen toimintamalli alkoi hahmottua Ewaldin ja Pirjon mielissä ja tulevan toiminnan keskeisiksi ajatuksiksi muodostuivat yhteisöllisyys, käsityötä painottava koulutus sekä hoitopedagoginen toimintatapa. Vastaavaa mallia ei ollut tarjolla ja Hessit toteuttivat uudenlaisen työperheyhteisön toimintamallin Suomen oloihin.
Ewaldilla ja Pirjolla olli vahva luottamus omaan näkemykseensä ja vaikka aluksi rahaa ei ollut yhtään, Ristola-yhteisön toiminta alkoi aprillipäivänä 1.4.1982 Pihlajatieltä Meilahdesta vuokratusta huoneistosta. Heinäkuussa 1982 työperheyhteisö sai uudet tilat Puusuutarintieltä ja elokuussa 12 nuorta ja 3 opettajaa aloittivat yhdessä uudenlaisen koulutusvaiheen. Aluksi kenelläkään ei ollut henkilökohtaista palkkaa, vaan perhehoitopalkkioina saadut rahat laitettiin yhteiselle tilille. Tulevina vuosina oppilasmäärä kasvoi ja toiminta laajeni. Välimetsäntieltä saatuihin tiloihin siirtyi mm. kutomo. Vuodenavaihteessa 1985-1986 yhteisö sai nimekseen Ristola-yhteisö ja tärkeänä asiana oli oman toimitilan saaminen Krämertintieltä. Ristola-yhteisön toiminta oli ollut hajallaan useissa paikoissa. Lopulta helmikuussa 1988 Tinasepäntieltä Metsälästä löytyi sopiva tontti, johon uusia toimitiloja voitiin suunnitella. Toteutukseen auttoi lopulta Raha-automaattiyhdistykseltä saatu avustus, joka kattoi 85% kuluista. Kaupunki lainasi loput. Keväällä 1992 valmistui nykyinen Ristola-yhteisön rakennus.
RISTOLA-SÄÄTIÖ
Yhteisön tulevaisuuden kannalta merkittävä tapahtuma oli Ristola-säätiön perustaminen syyskuussa 1986. Säätiö perustettiin tukemaan taloudellisesti yhteisön toimintaa sekä hoitamaan kiinteistöihin liittyviä asioita. Säätiö kävi neuvotteluja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa ja työ oman rakennuksen saamiseksi alkoi. Rakennuksen valmistuminen kesti viisi vuotta.
PALVELUNTUOTTAJA
Tärkeä askel kohti toiminnan vakinaistumista oli Ristola-yhteisön muuttuminen yksityiseksi palveluntuottajaksi 1.8.1989. Tämä tarkoitti sitä, että Ristola-säätiö teki ostosopimukset kuntien kanssa. Kunnat ostivat nuorten kehitysvammaisten koulutuspalvelut Ristola-säätiöltä. Yhteisö näytti vähitellen löytävän paikkansa ja tehtävänsä yhteiskunnassa, mikä on jatkunut tähän päivään saakka. Toiminta jatkuu kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan palveluyksikkönä, aina jokaisen hetken olosuhteisiin ja ulkopuolisiin vaatimuksiin mukautuen, mutta unohtamatta omia lähtökohtiaan ja alkuperäisestä toiminnan toteuttamistavasta ja pedagogiikasta tinkimättä.
